Suomen kunnat toteuttivat Paras - hankkeen vuodesta 2005 alkaen. Paras -puitelaki tuli voimaan 23.2.2007 ja sen voimassaolo kestää vuoden 2012 loppuun.

Vaikka suuressa osassa Suomen kuntia paras lain toimeenpanossa on vasta päästy käyntiin, uusi kuntakenttää voimakkaasti muokkaava hanke: Uusi kunta 2017,  on jo käynnissä. Tällä kertaa muutoksen ajurina toimii Suomen Kuntaliitto.

Rakenteellisen muutoksen perustelut ovat säilyneet samana kun Paras - hankkeessa. Kuntien erilaisuus on pysyvää ja syvenee ajan saatossa. Menestyneet alueet menestyvät edelleen, eikä näköpiirissä ole asioita jotka olisivat muuttamassa kehityksen suuntaa. Suurimmaksi haasteeksi on väistämättä nousemassa kuntien palvelutuotannon haasteet ja syrjäseuduilla asuvien ihmisten elämänlaatu. Erilaistumista kärjistää Kuntaliiton Arttu -arviointitutkimusohjelman mukaan se, että vaikeuksissa olevat kunnat eivät näytä olevan halukkaita lähtemään mukaan uudistuksiin, vaikka niiden kannattaisi.

Uusi Kunta 2017 - hankkeen yhtenä tavoitteena on käydä keskustelua siitä, millainen on elinvoimainen suomalainen kunta erilaiset ympäristöt huomioon ottaen. Keskeinen kysymys onkin se, pärjätäänkö 2010 -luvulla enää yhdellä kuntamallilla. Menestyvien ja heikommin menestyvien kuntien toimintamallien ja toiminnan puitteiden erilaisuus on ja tulee olemaan silmiin pistävää.

Pienten kuntaliitosten tie on katsottu monessa paikkaa läpi. Pienten kuntien liitoksista on seurannut alue- ja palvelurakenteelta kalliita ratkaisuja, eikä esim pohjoisen Suomen kuntien ongelmia voida ratkota rakentamalla koko Lapin kokoinen kunta. Tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja.

Uusi Kunta 2017 –työ vaatiikin perustakseen paljon työtä ja vuorovaikutusta kuntien kanssa. Hankkeen verkkosivujen mukaan luvassa on laaja kuulemiskierros, jossa annetaan kuntien päättäjille, johtajille, kehittäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille mahdollisuus tuoda työhön oma näkemyksensä tulevaisuuden kunnan rakentamisesta. Uudistusta tehdään nyt yhdessä kuntien kanssa, jos kunnista löytyy valmius olla mukana yhteistyössä.

Myös Jämsän seudun kuntien oltava valppaita, jotta päätöksiä ei tehdä meitä kuulematta, eli meistä huolimatta. Vaikka aluekehittämisen parissa tehtävä työ saattaa kansan miehestä tuntua turhalta lausuntojen valmistelulta ja kuntabyrokratian jatkeelta, se on monesti se ainoa tapa saada äänensä kuuluviin. Se on talon (= suomalainen yhteiskunta) tapa. Muutokseen voi vaikuttaa vain katsomalla seutuboksista ulos ja sitä työtä varten Jämsän seutu tarvitsee edunvalvojansa ja puolesta puhujansa.